4. heinäkuuta 2018

Kesäinen puolivuotiskatsaus talouteni kehitykseen Q1 ja Q2 aikana

Vuoden 2017 ensimmäinen puolikas on takanapäin ja ajattelin kirjoittaa taas katsauksen oman talouteni kehitykseen. Kiireiden vuoksi en ole ehtinyt seuramaan raha-asioideni kokonaiskuvaa kovin yksityiskohtaisella tasolla, joten välikausiraportti on omasta näkökulmastanikin hyvin mielenkiintoinen. Kiire on kuitenkin hyvin positiivinen asia, sillä se johtuu enimmäkseen talouteni pitkäaikaisen kehityksen kannalta hyödyllisistä asioista, jotka varmasti heijastuvat omaisuuden kasvuun ihan eri tavalla kuin indeksisijoitusten pikkutarkka syynääminen.

Alkuvuoden aikana tapahtui useita myönteisiä asioita. Kuukausittainen kassavirtani kohentui mm. palkankorotuksen sekä asuntosijoituksen tuoman vakiintuneen vuokratuoton muodossa. Osa salkussani olevista listaamattomista yrityksistä sai päivitetyn valuaation, kasvattaen nettovarallisuuttani mukavasti - ainakin paperilla. Lisäksi kilpailutin pankkiasiakkuuteni, jonka johdosta päädyin siirtämään osan suorista osakesijoituksistani Nordnetistä Nordeaan. Kilpailuttamisen myötä sain asuntolainojen marginaaleja tiputettua alemmalle tasolle ja uskon pankkiasioiden keskittämisen tuovan jatkossa myös parempaa palvelua sekä enemmän joustavuutta taloudenpitoon.

18. huhtikuuta 2018

Kymmenen vuotta vapaaehtoista eläkesäästämistä

Kirjauduin pitkästä aikaa vakuutusyhtiöni verkkopalveluun ja tarkastin samalla vapaaehtoisen eläkevakuutukseni tilanteen. Huomasin samalla, että vuoden alusta alkaen olen säästänyt vakuutukseen säännöllisesti jo yli kymmenen vuoden ajan! Olen jo pariin otteeseen aiemminkin kirjoittanut vakuutussäästön tilanteesta, mutta vuosikymmen alkaa olla jo sellainen aikajänne, että reflektiota voi tehdä ihan aidosti kokemukseen pohjautuen.

Tällä hetkellä vakuutussäästön määrä on 10602,87 euroa, josta omaa säästöä on 7163,46 euroa. Tämä tarkoittaa, että vuosikymmenen aikana varsinaista tuottoa vakuutussäästölle on kertynyt 48,01%. Alkuvuosi ei ole ollut indeksien suhteen otollisinta aikaa, joten uskoisin tuottoprosentin käväisseen viime vuoden lopulla yli 50% lukeman.


21. tammikuuta 2018

Arvopaperimarkkinalaki ja sijoitusbloggaajien etiikka

Twitterissä kuhistiin eilen Ruotsista kantautuneesta uutisesta, jonka mukaan sikäläisiä sijoitusbloggaajia on asetettu syytteeseen ja jo tuomittukin kurssimanipulaatiosta. Kirjoittajat ovat antaneet vahvoja ostosuosituksia Tukholman pörssin vähemmän vaihdetuille osakkeille, joiden kurssit voivat reagoida vähäisempäänin medianäkyvyyteen. Eräitä "pump & dumpista" syytettyjä bloggareita uhkaa jopa ehdoton vankeus, mikäli talousrikoksista vastaava viranomainen saa tahtonsa läpi. Uutinen julkaistiin mm. Taloussanomissa ja Kauppalehdessä.

Harrastuksekseen blogia pitävän piensijoittajan näkökulmasta uutinen tuntuu hurjalta. Se toimii kuitenkin oivallisena muistutuksena siitä, että arvopaperimarkkinalaki koskee kaikkia sijoittajia salkun koosta riippumatta. Mikäli blogilla, Twitter-tilillä tai vaikkapa postituslistalla on siinä määrin seuraajia että pörssivihjeet voisivat vaikuttaa kursseihin, pitää tuota näkyvyyttä ymmärtää kohdella kunnioittavasti. Disclaimerit blogisivun alareunassa eivät auttaneet ruotsalaisbloggaajia ja uskon ettei niistä olisi hyötyä käräjillä Suomessakaan.

18. tammikuuta 2018

Jenkki-ETF:iä sittenkin tarjolla - ainakin Danske Bankin asiakkaille

Vuodenvaihteen sijoitusaiheisissa keskusteluissa tunnuttiin käsittelevän vain yhtä asiaa: MiFiD II -direktiiviä, jonka johdosta Yhdysvaltoihin listatut ETF- ja ETN-tuotteet katosivat kokonaan eurooppalaisten sijoittajien ulottuvilta. Moni vaikkapa Vanguardin tai SPDR:än tuotteiden varaan rakentanut joutui yhtäkkiä toteamaan, ettei kaupankäynti enää olisikaan mahdollista. Itsekin totesin salkkuni allokaatioon kuuluvien VXF, VNQ ja VNQI -ETF:ien olevan jatkossa poissa pelistä.

Onnekseni tarkoituksenani on tosiaan ikiholdata salkun omistuksia, joten muutos ei käytännössä aiheuttanut välittömiä vaikutuksia strategiaani. Kerkesin vielä ennen vuodenvaihdetta tankata ko. lappuja lisää. Olen kuitenkin erittäin harmissani tällaisesta sijoittajien holhoamisesta ja rahavirtojen keinotekoisesta ohjaamisesta "vastaaviin" eurooppalaisiin ETF:iin. Ajattelen kuitenkin optimistisesti, ettei näin järjetön säädös voi kovin kauaa pysyä voimassa.

15. tammikuuta 2018

Nordean näkemyksiä aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen eroista

Osallistuin viime viikolla Nordean järjestämään keskustelutilasuuteen, jonka aiheena oli aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen ajankohtaiset teemat. Aamiaistilaisuudessa puheenvuoroja käyttivät mm. pankin rahasto- ja asiakaskokemusjohtajat Hanna Porkka ja Tanja Eronen sekä BlackRockin iSharesin pohjoismaiden rahastojohtaja Matti Tammi.

Vaikka itse miellän aktiivisen sijoittamisen lähinnä osakepoiminnaksi, tilaisuus käsitteli pääasiassa rahastosijoittamista. Suuri osa esitysten sisällöistä oli varsin peruskauraa rahasto- ja ETF-sijoittamiseen perehtyneille, mutta mukana oli myös jokseenkin kiinnostavaa tietoa sijoittamisen markkinatrendeistä ja mm. Nordean tulevista sijoitustuotteista. Keskustelun lomassa esiin nousseita ilmiöitä olivat mm. aktiivisten ja passiivisten sijoitustuotteiden tarjoaman polarisoituminen, uudenlaiset aktiivista ja passiivista sekä mahdollisesti konepohjaista salkunhoitoa yhdistelevät instrumentit sekä vastuullisen sijoittamisen (ESG) suosion kasvu.