Eläkesalkun allokaation suunnittelua

Eräs tälle vuodelle asettamistani tavoitteista on suunnitella vapaaehtoisen eläkevakuutuksen muodossa olevan eläkesalkkuni tavoiteallokaatio uusiksi. Avasin maaliskuisessa blogimerkinnässäni melko kattavasti LähiTapiolassa olevan eläkesäästöni historiaa ja kehitystä, joten en tällä erää paneudu asiaan muuta kuin toteamalla salkun piristyneen hieman edellisen merkinnän jälkeen ja tuoton olevan tällä hetkellä 30,32%.

Aloitin uuden tavoiteallokaation suunnittelun selvittämällä mitä kaikkia vaihtoehtoja LähiTapiolan Omaeläke tarjoaa säästökohteiksi. Säästökohteita on mahdollista muuttaa verkkopalvelun kautta ja kun perehdyin tarkemmin palvelun tarjoamiin rahastoihin, kävi ilmi että erilaisia vaihtoehtoja on nykyisin yli 40. Valtaosa rahastoista on luonnollisesti LähiTapiolan omia, mutta onnekseni nykyään myös lähes kaikki Seligsonin tarjoamat rahastot kuuluvat valikoimaan:

Satelliittisalkkua kevennetty

Kirjoitin muutama viikko sitten loppuvuoden sijoitusstrategiastani, jonka mukaan keskityn tällä hetkellä osinkosalkkuni kasvattamiseen ja allokaation parantamiseen ja myöhemmin loppuvuodesta vasta salkkujen välisen allokaation hiomiseen. Suurimpana syynä on hinku saada osinkosalkkuni allokaatio tasolle, joka mahdollistaisi Nordnetin Superluoton edullisimman kultatason hyödyntämisen. Haasteena ovat kuitenkin olleet suunnilleen samansuuruiset F-Secure- ja Nordea-omistukseni, joista kummallaskin on ollut n. 24% paino salkussani - halvinta Superluottoa vartenhan suurin omistus saisi olla maksimissaan 20%. Koska en ole aikeissa myydä ydinsalkuistani mitään pois, käytännössä ainoa keino sopivan allokaation saavuttamiseksi on hankkia salkkuun uusia omistuksia, jotka laskevat vanhojen omistusten suhteellista osuutta.

Olen seurannut aktiivisesti muutamia koti- ja ulkomaisia osakkeita ja sopivan ostopaikan tarjoutuessa aion kasvattaa osinkosalkkuani allokaation parantamiseksi. Aikeissani on mm. tuplata Nokiaomistukseni ostamalla 100kpl lisää osakkeita mikäli kurssi laskee alle viiden euron ennen osinkojen irtoamista tai suhteessa yhtä paljon osinkojen jälkeen. Allokaation parantaminen ostojen kautta vie kuitenkin aikaa, sillä tavoitteesta huolimatta en aio ryhtyä impulsiivisiin pakko-ostoksiin. Niinpä päädyin eilen tekemään liikkeen, jonka kautta sekä osinkosalkkuni että salkkujeni välinen allokaatio hyppää kerralla kohti tavoitetta.

Pieni päivitys loppuvuoden sijoitusstrategiaan

Sijoitustrategiani pohjautuu suurimmalta osin kahteen eri salkkuun: Passiivisista ja vähäkuluisista indeksi-ETF:istä ja Superrahastoista* koostuvaan indeksisalkkuun sekä osinko- ja arvo-osakepoiminnoista koostuvaan osinkosalkkuun. Näiden lisäksi minulla on pieni vapaamuotoisempi satelliittisalkku, mutta sen merkitys on vähäisempi, sillä pyrin pitämään kahden pääsalkun osuuden vähintään 90 prosentissa kolmen salkun kokonaispainosta.

Ensimmäisen vuosineljänneksen lopun tilannetta tarkasteltaessa satelliittisalkku oli allokaatioltaan oikean kokoinen, mutta osinkosalkku oli kooltaan liian suuri suhteessa indeksisalkkuun. Strategiani mukaan sijoitusteni ytimenä toimivan indeksisalkun pitäisi aina olla salkuista painavin.

Pelisalkku avattu

Viime viikolla tekemäni Fortum-osto ja pari päivää sitten tekemäni ETE-osto olivat ensimmäiset hankintani uuteen satelliittisalkkuuni. Tämän salkun tarkoituksena on mahdollistaa myös hieman löyhempien sijoituspäätöksien tekeminen ja tarjota näin vastapainoa indeksisalkulle ja osinkosalkulle, joille olen luonut kohtuullisen tarkat säännöt sijoitusstrategian ja allokaation suhteen.

Koska holdaaminen ja indekseihin sijoittaminen ovat lähtökohtaisesti hyvin passiivisia ja tylsiä strategioita, olen sallinut itselleni pienen "pelisalkun" pitääkseni sijoitusharrastuksen mielenkiintoisena. Satelliittisalkun sisällä sisällä voin siis vapaasti tehdä vapaasti spekulatiivisia sijoituksia ja veivejä mieleni mukaan, kunhan pidän huolen ettei salkun osuus sijoituksistani kasva liian suureksi.

Osinkosalkkuni säännöt ja tavoiteallokaatio

Olen ensimmäisessä blogimerkinnässäni jo avannut hieman sijoitussuunnitelmaani, jonka ytimessä on ETF:istä ja Superrahastoista koostuva passiivinen indeksisalkku. Tarkoitukseni on sijoittaa indeksisalkkuun tasaisesti kuukausittain n. 400-500 euroa siten, että jokainen kuukausisäästö vie salkkua kohti tavoiteallokaatiota eikä salkkua tarvitse erikseen tasapainottaa.

Koska indeksehin sijoittaminen on kuitenkin pohjimmiltaan hyvin tylsää puuhaa, olen päättänyt perustaa rinnalle toisen aktiivisista osakepoiminnoista koostuvan osinkosalkun. Osinkosalkun on tarkoitus tyydyttää suoraan osakkeisiin sijoittamisen hinkuani ja tavoitteena on luonnollisesti pyrkiä ylituottoon suhteessa indekseihin. Tiedostan kuitenkin, etten tässä välttämättä onnistu, minkä vuoksi haluan indeksisalkun olevan aina kooltaan salkuistani suurin. En siis aio tehdä osinkosalkkuun sijoituksia, mikäli ostot kasvattaisivat salkun koon indeksisalkkua suuremmaksi.

Passiivisen indeksisalkkuni tavoiteallokaatio

Kuten ensimmäisessä merkinnässäni hieman jo pohjustin, olen jakanut osakesijoitukseni kolmeen salkkuun: Indeksi-ETF:istä ja superrahastoista koostuvaan indeksisalkkuun, arvo- ja osinko-osakepoiminnoista koostuvaan "osakesalkkuun" sekä vapaamuotoimempaan "satelliittisalkkuun". Avaan tässä hieman tarkemmin indeksisalkkuni tavoiteallokaatiota ja sääntöjä.

Indeksisalkku on sijoitusteni ns. kova ydin. Kyseessä on passiivisista ja pienikuluisista indeksituotteista koostuva ikisalkku, josta ei ole tarkoitus myydä koskaan mitään pois. Kustannusten mimimoimiseksi olen koonnut salkun pääasiassa Nordnetin ilmaisen kuukausisäästön* piiriin kuuluvista ETF-tuotteista sekä ilmaisista Superrahastoista*. Kuukausittainen säästöohjelman avulla ostot hajautuvat ajallisesti, eikä sijoituksia ole tarkoitus pyrkiä ajoittamaan markkinatilanteen mukaan. Poikkeuksen tästä muodostavat kolme kuukausisäästön ulkopuolista Vanguardin ETF:ää, joita ostan kustannusten minimoimiseksi hieman isommissa erissä. Näitä ETF:iä pyrin hankkimaan sopivassa suhteessa salkkuun ensisijaisesti silloin, kun niiden hintataso on kohtuullinen.