2018 vuosi- ja varallisuuskatsaus

Sijoitusvuosi 2018 on saatu päätökseen ja on aika tarkastella sijoitusteni ja varallisuuteni tilannetta. Vuosi oli monella tavalla tapahtumarikas: Markkinoilla riitti volatiliteettia, joka tuntui avaavan useita otollisia ostopaikkoja. Keskimääräiset tuotot jäivät holdaajalle kuitenkin heikoiksi, loppuvuoden karhumarkkinan heittäessä viimeistään vuosituotot pakkaselle. Vuosi alkoi tylsissä merkeissä, kun jenkki-ETF:ät hävisivät eurooppalaisten indeksisijoittajien ulottumattomiin. Yleisesti sijoittaminen oli kuitenkin laajalti tapetilla pitkin vuotta ja poliittisissa päätöksissäkin tuntui olevan varovaisen sijoittajaystävällinen vire - olkoonkin, että isolla metelillä lanseerattu sijoitustili tuntuu jäävän aikamoiseksi torsoksi.

Henkilökohtaisella tasolla vuoden merkittävimpiä asioita oli asuntosijoittamisen aloittaminen, jonka myötä kuukausittainen kassavirtani kasvoi mukavasti. Asuntosijoitusten myötä viilasin myös hieman pankkiasiakkuuksiani, jonka myötä suorat osakesijoitukseni siirtyivät Nordnetista Nordeaan. Toistaiseksi olen ollut siirtoon ihan tyytyväinen, sillä edulliset välityspalkkiot pienemmistä toimeksiannoista ovat mahdollistaneet paljon aktiivisemman kaupankäymisen. Eniten olen hyötynyt mahdollisuudesta ottaa pieniä ja varovaisia aloituspositioita, jättäen silti riittävästi käteiskassaa  lisäostoihin laskevien kurssien varalle.

Eniten iloa viime vuonna tuotti kuitenkin kolmas vuosineljännes, jonka aikana nettovarallisuuteni lähes kaksinkertaistui! Tästä oli kiittäminen pörssin ulkopuolisten sijoitusteni valuaatioiden kasvua.

Q3 2018 kvartaalikatsaus - valtava loikka nettovarallisuudessa!

Vuoden kolmas kvartaali on takanapäin ja löysin vihdoin aikaa naputella katsauksen blogiin. Ja mikäs tässä kirjoitellessa, sillä kolmas vuosineljännes oli talouteni kehityksen kannalta aivan valtava menestys! Pitkäaikainen panostukseni erityyppisiin sijoituksiin kantoi hedelmää monelta eri suunnalta: Osakesalkku kasvoi uusien sijoitusten myötä lähemmäksi aikaisempaa huipputasoa, asuntosijoitukset tuottivat tasaista kassavirtaa ja merkittävimpänä tekijänä pörssin ulkopuoliset omistukseni kasvattivat arvoaan valtavasti.

Edellisen neljänneksen aikana tekemäni pankkiasiakkuuden siirtäminen hankaloittaa hieman talouteni seurantaa, sillä kaikkiin Nordnetissä tottumiini raportteihin ei löydy Nordealla vastineita. Kun salkku on hajautettu useampaan pankkiin, on oma Google Drive -seurantani ainoa paikka jossa näen kehityksen selkeästi. Suurin ihmettelyn aiheeni on ollut se, ettei salkusta saa Nordean verkkopankissa, Investorissa tai mobiilipankissa selvää aikapohjaista kuvaajaa, vaan kaikki rapotointi keskittyy vain yksittäisten osakkeisen kehitykseen. Muutoin olen ollut kohtalaisen tyytyväinen sijoittamisen jouhevuuteen Nordean puolella.

Salkun siirron myötä myös huomasin omien graafieni olevan hieman turhan yksinkertaistettuja, sillä ne eivät huomioi vivutusta millään tapaa. Kun purin Superluoton pois osakesalkusta ja nostin käteispainoa, graafi näyttää salkun arvon tippuneen roimasti. Vaikka sinänsä pitää paikkansa, ei se ole kuitenkaan ihan koko totuus. Koitan jatkossa kehittää omaa raportointiani huomioimaan kokonaiskuva paremmin.

Kesäinen puolivuotiskatsaus talouteni kehitykseen Q1 ja Q2 aikana

Vuoden 2017 ensimmäinen puolikas on takanapäin ja ajattelin kirjoittaa taas katsauksen oman talouteni kehitykseen. Kiireiden vuoksi en ole ehtinyt seuramaan raha-asioideni kokonaiskuvaa kovin yksityiskohtaisella tasolla, joten välikausiraportti on omasta näkökulmastanikin hyvin mielenkiintoinen. Kiire on kuitenkin hyvin positiivinen asia, sillä se johtuu enimmäkseen talouteni pitkäaikaisen kehityksen kannalta hyödyllisistä asioista, jotka varmasti heijastuvat omaisuuden kasvuun ihan eri tavalla kuin indeksisijoitusten pikkutarkka syynääminen.

Alkuvuoden aikana tapahtui useita myönteisiä asioita. Kuukausittainen kassavirtani kohentui mm. palkankorotuksen sekä asuntosijoituksen tuoman vakiintuneen vuokratuoton muodossa. Osa salkussani olevista listaamattomista yrityksistä sai päivitetyn valuaation, kasvattaen nettovarallisuuttani mukavasti - ainakin paperilla. Lisäksi kilpailutin pankkiasiakkuuteni, jonka johdosta päädyin siirtämään osan suorista osakesijoituksistani Nordnetistä Nordeaan. Kilpailuttamisen myötä sain asuntolainojen marginaaleja tiputettua alemmalle tasolle ja uskon pankkiasioiden keskittämisen tuovan jatkossa myös parempaa palvelua sekä enemmän joustavuutta taloudenpitoon.

Kymmenen vuotta vapaaehtoista eläkesäästämistä

Kirjauduin pitkästä aikaa vakuutusyhtiöni verkkopalveluun ja tarkastin samalla vapaaehtoisen eläkevakuutukseni tilanteen. Huomasin samalla, että vuoden alusta alkaen olen säästänyt vakuutukseen säännöllisesti jo yli kymmenen vuoden ajan! Olen jo pariin otteeseen aiemminkin kirjoittanut vakuutussäästön tilanteesta, mutta vuosikymmen alkaa olla jo sellainen aikajänne, että reflektiota voi tehdä ihan aidosti kokemukseen pohjautuen.

Tällä hetkellä vakuutussäästön määrä on 10602,87 euroa, josta omaa säästöä on 7163,46 euroa. Tämä tarkoittaa, että vuosikymmenen aikana varsinaista tuottoa vakuutussäästölle on kertynyt 48,01%. Alkuvuosi ei ole ollut indeksien suhteen otollisinta aikaa, joten uskoisin tuottoprosentin käväisseen viime vuoden lopulla yli 50% lukeman.

Arvopaperimarkkinalaki ja sijoitusbloggaajien etiikka

Twitterissä kuhistiin eilen Ruotsista kantautuneesta uutisesta, jonka mukaan sikäläisiä sijoitusbloggaajia on asetettu syytteeseen ja jo tuomittukin kurssimanipulaatiosta. Kirjoittajat ovat antaneet vahvoja ostosuosituksia Tukholman pörssin vähemmän vaihdetuille osakkeille, joiden kurssit voivat reagoida vähäisempäänin medianäkyvyyteen. Eräitä "pump & dumpista" syytettyjä bloggareita uhkaa jopa ehdoton vankeus, mikäli talousrikoksista vastaava viranomainen saa tahtonsa läpi. Uutinen julkaistiin mm. Taloussanomissa ja Kauppalehdessä.

Harrastuksekseen blogia pitävän piensijoittajan näkökulmasta uutinen tuntuu hurjalta. Se toimii kuitenkin oivallisena muistutuksena siitä, että arvopaperimarkkinalaki koskee kaikkia sijoittajia salkun koosta riippumatta. Mikäli blogilla, Twitter-tilillä tai vaikkapa postituslistalla on siinä määrin seuraajia että pörssivihjeet voisivat vaikuttaa kursseihin, pitää tuota näkyvyyttä ymmärtää kohdella kunnioittavasti. Disclaimerit blogisivun alareunassa eivät auttaneet ruotsalaisbloggaajia ja uskon ettei niistä olisi hyötyä käräjillä Suomessakaan.

Jenkki-ETF:iä sittenkin tarjolla - ainakin Danske Bankin asiakkaille

Vuodenvaihteen sijoitusaiheisissa keskusteluissa tunnuttiin käsittelevän vain yhtä asiaa: MiFiD II -direktiiviä, jonka johdosta Yhdysvaltoihin listatut ETF- ja ETN-tuotteet katosivat kokonaan eurooppalaisten sijoittajien ulottuvilta. Moni vaikkapa Vanguardin tai SPDR:än tuotteiden varaan rakentanut joutui yhtäkkiä toteamaan, ettei kaupankäynti enää olisikaan mahdollista. Itsekin totesin salkkuni allokaatioon kuuluvien VXF, VNQ ja VNQI -ETF:ien olevan jatkossa poissa pelistä.

Onnekseni tarkoituksenani on tosiaan ikiholdata salkun omistuksia, joten muutos ei käytännössä aiheuttanut välittömiä vaikutuksia strategiaani. Kerkesin vielä ennen vuodenvaihdetta tankata ko. lappuja lisää. Olen kuitenkin erittäin harmissani tällaisesta sijoittajien holhoamisesta ja rahavirtojen keinotekoisesta ohjaamisesta "vastaaviin" eurooppalaisiin ETF:iin. Ajattelen kuitenkin optimistisesti, ettei näin järjetön säädös voi kovin kauaa pysyä voimassa.

Nordean näkemyksiä aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen eroista

Osallistuin viime viikolla Nordean järjestämään keskustelutilasuuteen, jonka aiheena oli aktiivisen ja passiivisen sijoittamisen ajankohtaiset teemat. Aamiaistilaisuudessa puheenvuoroja käyttivät mm. pankin rahasto- ja asiakaskokemusjohtajat Hanna Porkka ja Tanja Eronen sekä BlackRockin iSharesin pohjoismaiden rahastojohtaja Matti Tammi.

Vaikka itse miellän aktiivisen sijoittamisen lähinnä osakepoiminnaksi, tilaisuus käsitteli pääasiassa rahastosijoittamista. Suuri osa esitysten sisällöistä oli varsin peruskauraa rahasto- ja ETF-sijoittamiseen perehtyneille, mutta mukana oli myös jokseenkin kiinnostavaa tietoa sijoittamisen markkinatrendeistä ja mm. Nordean tulevista sijoitustuotteista. Keskustelun lomassa esiin nousseita ilmiöitä olivat mm. aktiivisten ja passiivisten sijoitustuotteiden tarjoaman polarisoituminen, uudenlaiset aktiivista ja passiivista sekä mahdollisesti konepohjaista salkunhoitoa yhdistelevät instrumentit sekä vastuullisen sijoittamisen (ESG) suosion kasvu.

Tammikuun ETF-kuukausisäästöt: DX2J, DXET, QDVD

Edellisestä indeksisalkkuani käsittelevästä kirjoituksesta on jo hetki aikaa, joten ajattelin summata tilanteen tammikuun ETF-kuukausisäästöllä* tehtyjen ostojen yhteydessä. MiFID II:sta johtuvien kaupparaportointiin liittyvien muutosten vuoksi Nordnet ei tällä kertaa onnistunut toteuttamaan ostoja ajallaan, vaan uudet omistukset ilmestyivät salkkuihin vajaan viikon viiveellä.

Indeksisalkkuni seuraa yhä samaa strategiaa: Olen luonut kohtuullisen laajalla instrumenttivalinnalla haluamani kaltaisen hajautuksen ja allokaation, jonka seuranta tapahtuu itse rakentamallani raportilla. Kuukausittaisten säästöjen avulla pyrin sitten kohdentamaan uudet sijoitukset aina niihin instrumentteihin, jotka poikkeavat eniten allokaatiosta. Kyse on nimenmukaisesti ikiholdauksesta, en ole ainakaan toistaiseksi tehnyt salkusta yhtään myyntiä koko sen olemassaolon aikana.

Toistaiseksi olen ollut strategiaan varsin tyytyväinen. Avasin salkun elokuussa 2015, jonka jälkeen TWR-tuottoa on kertynyt hieman yli 33%. Tuotto on lisäksi tullut ihan kohtuullisella riskillä - tällä hetkellä Nordnet ilmoittaa salkun Sharpen luvuksi 1,2. Viimeisen vuoden aikana tuottoa on tullut 10,27%.

Vuoden 2017 vuosi- ja varallisuuskatsaus

Vuosi 2017 vierähti omalta osaltani ohi hyvin kiireisissä merkeissä. Jätin blogin väliaikaisesti täysin taka-alalle, kun keskityin käyttämään aikaani asioihin, joilla olisi pidemmän päälle oman elämäni ja talouteni kannalta suurempia vaikutuksia.

Vaikka blogikirjoittelu oli paussilla, oli vuosi sijoittamisen ja vaurastumisen tavoittelun kannalta silti varsin tapahtumarikas. Työelämässä asiat etenivät hyvään suuntaan, mikä näkynee positiivisena palkkakehityksenä tulevaisuudessa. Osakesijoittaminen jatkui entiseen malliin suorien osakepoimintojen ja säännöllisen ETF-kuukausisäästämisen muodossa. Vuoden aikana kastoin myös varpaani ensimmäistä kertaa täysin uusiin sijoitusteemoihin, asuntosijoittamiseen sekä fyysisiin jalometalleihin.

Holdaus jatkuu

Vuosi 2017 vierähtikin ohi hieman eri merkeissä kuin alunperin olin suunnitellut. Sekä ammatillisessa mielessä että henkilökohtaisella tasolla vuosi oli kiireisempi kuin koskaan, joten jouduin heti vuoden alussa priorisoimaan ajankäyttöäni rankalla kädellä. Valitettavasti sen myötä blogikirjoittelu jäi hetkeksi taka-alalle. Vaikka uskon sijoituspäiväkirjan pitämisestä olevan hyötyä taloudellisen vaurastumisen tavoittelussa, olen varma että viime vuoden panostukseni työelämässä kantavat pidemmän päälle paljon enemmän hedelmää.

Kirjoitusten puutteesta huolimatta holdailu on jatkunut. Salkkuni ytimenä toimiva indeksisalkku on jatkanut kasvuaan kuukausittaisilla sijoituksilla, eikä salkusta ole tehty lainkaan myyntejä sitten sen perustamisen. Tarkoituksenani on säilyttää salkku koskemattomana ja pitää merkittävin osuus sijotuksistani kiinni passiivisissa indekseissä jatkossakin.

Katsaus 2016 vuositavoitteisiin

Nyt kun vuosi alkaa olla pulkassa, on hyvä hetki vilkaista hieman taaksepäin ja tehdä yhteenvetoa siitä miten vuosi on oikein mennyt. Asetin tammikuisessa merkinnässäni itselleni erinäisiä tavoitteita sijoitusharrastuksen suhteen. Ilman jälkikäteen tapahtuvaa reflektiota kaikenlaiset tavoitteet ovat mielestäni jokseenkin merkityksettömiä, joten käynkin tässä nyt läpi asettamani tavoitteet ja niiden tilanteen.

Saavutukset:

"Suorista osakepoiminnoista koostuvan kakkossalkun allokaation ja sääntöjen luominen"

Tilanne: Tavoite saavutettu

Osakesalkun sääntöjen ja tavoiteallokaation suunnittelu taisi olla vuoden ensimmäinen täyttämäni tavoite. Kirjasin säännöt ylös tähän merkintään, joskin näin jälkikäteen täytyy todeta etten ole onnistunut noudattamaan sääntöjä kovinkaan hyvin.

Q3 2016 kvartaalikatsaus

Vuoden 2016 kolmas vuosineljännes oli blogini osalta hiljaista aikaa. Kesälomatauko venyi suunniteltua pidemmäksi, kun lomalta palatessani roolini palkkatöissä muuttui vastuullisemmaksi ja matkustelu lisääntyi selvästi. Niinpä blogikirjoittelu jäi harmikseni hieman taka-alalle, kun työkiireet ja uuteen rytmiin totuttelu veivät kaiken huomion. Sijoitusharrastukseni ei kuitenkaan ole ollut paussilla, kuten Sharevillessä salkkujani seuraavat ovat ehkä huomanneetkin. Edellinen kvartaali oli itseasiassa  kaupankäynnin suhteen varmaankin aktiivisin tähän asti. Tämä selittyy enimmäkseen osinkosalkkuuni käyttöön ottamastani Superluotosta*, jota intouduin hyödyntämään selvästi alkuperäistä suunnitelmaani enemmän.

Kvartaali sai Brexit-äänestyksen yllätystuloksen myötä varsin mielenkiintoisen alun, joka ei yllättäen kasvanutkaan suuremmaksi sukellukseksi, vaan suorastaan kiritti kursseja entistä ylemmäksi - mm. S&P500-indeksi rikkoi useampaan kertaan kaikkien aikojen ennätyksensä. Parhaat ostopaikat nähtiinkin aivan heinäkuun alussa, jolloin hankin osinkosalkkuun Svenska Handelsbankenia. Syyskuun lopussa nuo ostot olivat n. 25% plussalla. Tein kvartaalin aikana lähes 50 ostoa, joista tosin iso osa oli Nordnetin kampanjan puitteissa tehtyjä pieniä ilmaisostoja.

Vuosineljänneksen suurimmat sijoitusliikkeeni liittyivät Nordeaan ja solar-yrityksiin. Myin poikkeuksellisesti Nordean pois osinkosalkustani osakkeiden oltua Panama-kohun myötä yli 20% tappiolla. Tarkoituksenani oli hieman myöhemmin ostaa osakkeet pohjahintaan takaisin ja kuitata näin samalla hieman tappioita verotukseen, mutta yllätyksekseni kurssi elpyikin nopeasti huomattavasti kalliimmalle tasolle, enkä ehtinyt kyytiin mukaan. Niinpä päätin jättää Nordean toistaiseksi odottamaan edullisempia kurssitasoja ja tartuin sen sijaan kohtuullisemmin arvostettuun Sampoon.

Vincitin osakeanti

Osallistuin työpäivän päätteeksi Vincit Group Oyj:n huomenna alkavaa listautumisantia esittelevään tilaisuuteen, jossa käytiin läpi yrityksen tarinaa, tunnuslukuja ja ajatuksia tulevaisuudesta. Vincit on profiililtaan hyvin samanlainen yritys kuin Siili Solutions, jonka osakeantiin osallistuin huhtikuussa. Siilin tapaan Vincit pyrkii ketterän kehityksen ja osaavan henkilöstön avulla haastamaan kankeampia toimijoita ja haukkaamaan itselleen yhä suurempaa siivua kuuden miljardin euron arvoisesta kotimaisesta IT-markkinasta. Ammatillisessa mielessä arvostan Vincitin kotimaan kärkiyritysten joukkoon, eikä firma varmasti ole ansainnut Euroopan parhaan työpaikan titteliä sattumalta.

Antiin osallistumista harkitsevia hemmotellaan, sillä Inderes julkaisi tänään Vincitiä käsittelevän syväluotaavan sijoitustutkimuksen, jossa pureudutaan kattavasti yrityksen liiketoimintamalliin, tunnuslukuihin ja markkinatilanteeseen. Tutkimus on mielestäni suositeltavaa luettavaa kaikille kotimaisesta teknologiakentästä kiinnostuneille, vaikkei Vincitin osakeanti kiinnostaisikaan.

Pre-IPO-tilaisuudessa selvisi yrityksen toimintamalleista ja strategiasta monia asioita, joita on sellaisenaan vaikeaa lukea tunnusluvuista tai raporteista. Kuulin esimerkiksi että Vincitin organisaatiohierarkia on solumainen ja siten luonnostaan hyvin matala, mikä osaltaan mahdollistaa hieman tavanomaista kevyemmän kustannusrakenteen ja joustavuuden työn suunnittelussa ja johtamisessa. Firman perustaja Mikko Kuitunen vaikutti puheidensa perusteella kaikin puolin skarpilta tyypiltä ja hänen otteensa yrityksen eteenpäin viemiseen tuntui pragmaattisuudessaan aidon innostuneelta.

Q2 2016 kvartaalikatsaus

Elokuu pyörähti käyntiin, mikä tarkoittaa sitä että kesäloma on kokonaisuudessaan ohi ja on taas jälleen aika palata arkirutiineihin. Tein heinäkuussa päätöksen lomailla myös blogin pitämisestä. Vaikka blogikirjoittelu on mielestäni hauskaa ja mielekästä hommaa, koin olevani sen verran loman tarpeessa, että senkin pienen lisäkuorman välttäminen oli mielestäni järkevää kunnollisen palautumisen varmistamiseksi.

Tämä Q2 kvartaaliraportti tuleekin tällä kertaa hieman jälkijunassa. Pyrin piakkoin kirjoittamaan myös oman yhteenvedon kesän Brexit-alennusmyynnistä tekemistäni ostoista sekä sijoitusstrategiani pienistä muutoksista. Nyt kuitenkin toisen kvartaalin tapahtumiin:

Osto: Lisää First Solaria

Tein tänään illalla jälleen uuden osakeoston, mutta en osakkeeseen johon alunperin kuvittelin: Olin varautunut ostamaan Nikeä heti yhtiön tulosjulkistuksen jälkeen, sillä epäilin mahdollisen odotusten alittamisen heilauttavan kurssia reilusti alle 50 dollarin tason. Julkaistut luvut olivatkin odotettua heikommat, minkä johdosta vaikutti siltä että osake valuisi tänään selvästi halvemmaksi. Julkistus tehtiin heti New Yorkin pörssin sulkeuduttua, minkä johdosta after-hours -treidaajat pääsivät jo tekemään ostoja alta viidenkymmenen dollarin. Tänään kuitenkin yllättäen kurssi ampaisi NYSE:n auetessa selvään nousuun, eikä toivomaani ostopaikkaa ilmaantunutkaan koko päivänä. Niinpä Nike sai jäädä odottamaan otollisempaa tilaisuutta.

Niken sijaan huomioni kiinnittyi jälleen uusiutuviin ja hiilivapaisiin energiamuotoihin törmättyäni Bloombergin artikkeliin, jonka mukaan Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko ovat sitoutumassa hyvin kunnianhimoiseen tavoitteesen puhtaan energiantuotannon suhteen. Maiden tavoitteena on vuoteen 2025 mennessä tuottaa vähintään puolet sähkönkulutuksesta päästöttömillä energiantuotantotavoilla, jonka lisäksi mm. Meksiko on jo sitoutunut kymmenenkertaistamaan uusiutuvan energian tuotantonsa samassa ajassa.

Osto: Betsson AB

Juhannuksen jälkeiset alennusmyyntiostot jatkuivat tänään europörssien kohtuullisesta rekyylistä huolimatta. Ruotsalaisperäinen vedonlyöntiä ja rahapelejä verkkopalvelussaan tarjoava Betsson AB julkisti tiedotteen, jossa yhtiö antoi tulosvaroituksen toisen kvartaalin osalta. Syynä heikkoon menestykseen ovat olleet mm. epäsuotuisat valuuttakurssit ja heikentyneet vedonlyöntitulot. Tiedotteen seurauksena Betssonin kurssi sukelsi aamulla yli 20% ja kun mukaan laskee Brexitin aiheuttaman yleisen kurssipaniikin, on osakkeen hinta tullut viikon sisällä alas yli 30%.

Ruotsin kruunun ollessa suotuisassa kurssissa euroa vasten, on länsinaapurin osakkeisiin sijoittaminen tällä hetkellä kohtuullisen houkuttelevaa. Ostin eilen jo hieman lisää H&M:ää osinkosalkkuuni ja olen seurannut aktiivisesti Svenska Handelsbankenin kurssin kehittymistä. Betsson ei sinänsä ole yritys, johon haluaisin sijoittaa pitkäjänteisesti suuria summia. Tämänpäiväinen kurssireaktio tuntui kuitenkin sen verran liioitellulta, että poimin pienen erän osaketta satelliittisalkkuuni.

Osto: Hennes & Mauritz

Tänään koettiin Helsingin ja Tukholman pörsseissä viivästetty Brexit-romahdus, kun markkinapaikat olivat perjantaina juhannuksen vuoksi kiinni. Kotimaisten ja ruotsalaisten yritysten perjantainen syöksy muilla markkinoilla kuitenkin antoi selvän indikaation siitä, että tänään indeksit tulisivat roimasti alas. Ja niinhän ne tulivatkin: Helsingin 7% pudotus vastaa jo vuoden 2008 finanssikriisin päiväsyöksyjä.

Kiinnitin itse aamulla huomioni siihen, että siinä missä euro oli heikentynyt roimasti dollaria vasten, oli Ruotsin kruunun kurssi itseasiassa varsin houkuttelevalla tasolla. Niinpä päätinkin tutkia, josko kasvattaisin osinkosalkun Ruotsipainoa hieman lisää. Alustavan tarkastelun perusteella päädyin seuraamaan Svenska Handelsbankenin ja Hennes & Mauritzin kurssireaktiota avauksessa. Henkkamaukasta itseasiassa laitoin pohjahintaisen toimeksiannon vetämäänkin kurssiin 233,25 SEK, mutta avausdippi ei aivan yltänyt niin alas.

Osto: Wells Fargo

Jenkkipörssien aukeaminen perjantaina ei heilauttanut euro-osakkeita enää alaspäin toivomallani tavalla, joten jätin saksalaisosakkeet ostamatta. Sen sijaan seurasin hetken aikaa dollariosakkeiden kurssilaskua ja yritin löytää seurantalistaltani yrityksiä, joiden osake olisi sukeltanut erityisen paljon. Kaikkiaanhan jenkkimarkkinan kurssilasku jäi roimasti Eurooppaa pienemmäksi ja yön yli tapahtuneeen EUR-USD kurssiheilahduksen vuoksi salkun dollariosakkeet tuntuivat kärsineet tilanteesta yllättävänkin vähän.

Seurantalistani laadukkaimpien yhtiöiden osakekurssit eivät heiluneet kovin merkittävästi Brexit-päätöksen myötä. Kurssit toki laskivat hieman, mutta esim. suurinta osaa osintoaristokraattien osakkeista on ollut mahdollista ostaa reilusti edullisemminkin useaan otteeseen viimeisen 12 kuukauden aikana. Niinpä jätin uusien osakkeiden ostot sikseen ja keskityin kahteen viime aikoina tarkastelussani olleeseen osakkeeseen: Nikeen ja Wells Fargoon.

Osto: EXX1

Niinhän siinä sitten kuitenkin kävi: Ennakkokyselyistä ja vedonlyöntifirmojen todennäköisyyksistä huolimatta kansanäänestystulos oli Brexitin suhteen myönteinen ja markkinat heittivät heti aamulla häränpyllyä. Täytyy myöntää, että olen varsin yllättynyt tuloksesta ja olisin varmaan toiminut hieman toisin viime päivien ostojen suhteen, mikäli olisin tämän osannut aavistaa. Tuloksesta huolimatta aiemmat ostoni ovat edelleen mielestäni ihan järkeviä, ainoastaan Nordean ensi viikon alussa edessä oleva dippi olisi ollut selvästi oston kannalta parempi ajoitus.

Noh, nyt pitää vain toimia tilanteen mukaisesti ja hyödyntää avautuvat ostopaikat mahdollisimman hyvin. Ensimmäinen Brexitin jälkeinen ostoni oli iShares EURO STOXX Banks ETF, joka sijoittaa suuriin eurooppalaisiin pankkeihin. Tein oston kurssiin 8,70€. Europankkien kurssit ovat painuneet reippaasti alas tänään, ja hajautettu ETF:kin oli ostohetkellä 18% halvempi kuin eilinen huippuhinta. Vuotuinen osinkotuottokin on lähellä neljää prosenttia.

Osto: Nike

Mainitsin eilisiltaisessa ostomerkinnässäni kiinnostuksestani Nikeen, sillä sen kurssi on valunut viime kuukausina houkuttelevampaan suuntaan. Yli 20% lasku viime vuoden huippuhinnoista on johtunut enimmäkseen markkinoiden huolestuneisuudesta koventuneen kilpailun ja hidastuvan myynnin suhteen. Analyytikot uskovat osakkeen kurssin olevan lähitulevaisuudessa hyvin epävakaa ja tavoitehintoja on pudotettu alemmalle tasolle juuri ensi tiistain tulosjulkistuksen alla.

Laskusta huolimatta osake ei ole kuitenkaan mitenkään ilmeisen edullinen. Lasku on leikannut korkeista arvostustasoista huipun pois ja kurssi on palannut P/E-luvulla laskettuna lähelle viiden vuoden keskiarvoa 25. Kasvun hidastumisesta huolimatta Nikeä ei voi missään nimessä kutsua keskinkertaiseksi suoriutujaksi. Yritys on lähes kaikilla mittareilla mitattuna kilpailijoitaan merkittävästi edellä. Siksi olen skeptinen sen suhteen, että yritystä tulisi koskaan kovin helposti saamaan alennusmyyntihintaan. Jos mielii hypätä kelkkaan, täytyy osakkeesta olla valmis maksamaan kohtuullinen hinta.